Inflaatio on aiheuttanut merkittäviä muutoksia Brasilian väestön kulutustottumuksissa. Brazil Panels Consultorian ja Behavior Insightsin yhteistyössä tekemä kyselytutkimus paljastaa, että 41,8 % kuluttajista on alkanut ostaa ruokaa tukkukaupoista säästääkseen rahaa. Tutkimuksessa, johon osallistui 1 056 brasilialaista maan kaikilta alueilta 11.–23. maaliskuuta 2025, korostetaan nousevien hintojen vaikutusta kotitalouksien budjetteihin ja tilanteen ratkaisemiseksi käytettyjä strategioita.
Kyselyn mukaan 95,1 % vastaajista sanoo elinkustannusten nousseen viimeisen 12 kuukauden aikana. Vain 3 % uskoo hintojen pysyneen vakaina, ja 1,9 % kokee niiden laskeneen. Myös käsitys kiihtyvästä hinnannoususta on hälyttävä: 97,2 % on sitä mieltä, että elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti, mikä tekee inflaatiosta päivittäisen huolenaiheen.
Elintarvikkeet olivat sektori, johon hintojen nousu vaikutti eniten, 94,7 % haastatelluista kertoi. Tässä tilanteessa tukkukauppiaille ostamisen lisäksi havaittiin muita käyttäytymisen muutoksia: 17,4 % alkoi ostaa lähikaupoista vähentääkseen ostamiensa tuotteiden määrää, 5,2 % valitsi maanviljelijöiden torit parempien hintojen etsimiseksi ja 33,4 % säilytti tavanomaisen ostopaikkansa.
”Nousevien hintojen myötä Brasilian väestön kulutustottumuksissa on tapahtunut dramaattinen muutos. Inflaatio ei ainoastaan vaikuta budjettiin, vaan se pakottaa kulutusprioriteetteja uudelleenjärjestelemään. Se saattaa tuntua vain numerolta, mutta ajattelepa sitä: jos lähes yhdeksän kymmenestä ihmisestä tuntee inflaation painon juuri omalla ruokalautasellaan, mitä se kertoo maan ruokaturvan tulevaisuudesta? Ehkä on aika tarkastella tarkemmin paitsi sitä, mitä pöydällä on, myös sitä, mitä siitä puuttuu”, korostaa Brazil Panelsin toimitusjohtaja Claudio Vasques.
Halvempien paikkojen etsimisen lisäksi brasilialaiset ovat myös vähentäneet ostoskoriensa tuotteiden määrää. Kysely paljasti, että yli puolet väestöstä (50,5 %) lopetti oliiviöljyn ostamisen, kun taas 46,1 % vähensi naudanlihan käyttöä. Jopa perus- ja perinteiset arkituotteet, kuten kahvi (34,6 %), kananmunat (20 %), hedelmät ja vihannekset (12,7 %), maito (9 %) ja riisi (7,1 %), sisällytettiin vähennysten luetteloon.
”Emme puhu ylellisyydestä. Puhumme perusruoista, arkipäiväisistä tavaroista, kulttuurista ja nautinnosta. Inflaatio on vienyt pois muutakin kuin vain ostovoiman: se on poistanut ostoskärryistä aiemmin välttämättöminä pidettyjä tuotteita. Ei-välttämättömien asioiden karsiminen pois saattaa tuntua ’normaalilta’. Mutta kun hylättyjen tuotteiden listalle lisätään kananmunat, pavut, hedelmät ja riisi, siitä tulee huolestuttavaa”, Vasques varoittaa.
Tulevaisuuden vaikutus
Tutkimuksessa selvitettiin myös odotuksia seuraaville 12 kuukaudelle, ja tulokset viittaavat jatkuvaan huoleen: 65,9 % brasilialaisista uskoo elinkustannusten nousevan edelleen, kun taas 23 % odottaa hintojen nousevan maltillisemmin. Vain 8 % uskoo hintojen pysyvän vakaina, ja 3,1 % ennakoi mahdollista laskua.
Tämän todellisuuden huomioon ottaen brasilialaisilla on selkeät mielipiteet toimenpiteistä, joita hallituksen tulisi toteuttaa nousevien hintojen hillitsemiseksi. Perushyödykkeiden verojen alentaminen mainittiin tärkeimpänä ratkaisuna 61,6 % vastaajista. Välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruoan ja energian, hintasääntelyn mainitsi 55,6 %, kun taas 35,6 % uskoo, että minimipalkan mukauttaminen voisi auttaa tasapainottamaan ostovoimaa. Toiset 25,4 % vaatii tiukempaa valvontaa hinnankorjauksen estämiseksi, 20,7 % mainitsee tarpeen alentaa korkoja ja 17,7 % korostaa polttoainekustannusten vaikutusta inflaatioon.
”Pelottavinta ei ole se, mikä on jo noussut, vaan se, mikä on vielä tulossa. Yhdeksän kymmenestä brasilialaisesta näkee tulevaisuudessa lisää hinnankorotuksia. Seuraukset eivät rajoitu huomiseen – ne vaikuttavat jo nykyhetkeen. Inflaatio-odotukset kiihdyttävät varovaisuutta ja vähentävät kulutusta”, Vasques vahvistaa. ”Väestö ja yritykset ovat voimakkaan paineen alla, ei vain hintojen, vaan myös korkeiden korkojen vuoksi. Ilman tasapainon takaavia toimenpiteitä vaikutukset syvenevät entisestään ja vaikuttavat paitsi kulutukseen myös elämänlaatuun”, hän päättelee.
