Vaikuttajamarkkinoinnin tulisi muuttua luovasta hankkeesta strategiseksi, mitattavaksi ja datalähtöiseksi kanavaksi. Tämä on BrandLoversin tärkein johtopäätös analysoituaan yli 2 300 sisältökohdetta, jotka 1 500 sisällöntuottajaa on luonut viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Analysoimalla yli 17 Instagram- ja TikTok-kampanjaa yritys tunnisti selkeitä suorituskykymalleja, jotka auttavat tarjoamaan näyttöön perustuvia vastauksia siitä, mikä todella toimii – ja mikä ehdottomasti ei – työskenneltäessä sisällöntuottajien kanssa. Varoitus: sisällöntuottajat, jotka ovat osallistuneet aiempiin kampanjoihin, onnistuvat todennäköisemmin kuin brändille uudet. 

”Vaikuttajamarkkinointi on kasvanut, mutta sen on vielä kypsyttävä, jotta tätä kanavaa voidaan käsitellä samalla tarkkuudella kuin mitä tahansa muuta mediaalustaa. Tätä kanavaa ei voida enää käyttää pelkästään arvailujen tai karisman varassa. Data osoittaa, että vaikuttaminen on myös tiedettä, ja ne, jotka osaavat käyttää sitä älykkäästi, menestyvät”, sanoo Rapha Avellar, BrandLoversin toimitusjohtaja ja perustaja.

Seuraavat ovat tärkeimmät havainnot:

Aktivoi samat sisällöntuottajat – ja katso, kuinka suoriutumisesi nousee

"Kokeillaanpa uutta sisällöntuottajaa jokaiseen kampanjaan" -logiikka ei yksinkertaisesti toimi. Päinvastoin. BrandLoversin data osoittaa, että aiempiin kampanjoihin osallistuneet sisällöntuottajat tuottavat parempia tuloksia: heillä oli keskimäärin 54% enemmän katselukertoja seuraajaa kohden ja 9% alhaisempi CPV, ja heillä oli johdonmukaisempaa sitoutumista jopa 80%:ssä myöhemmissä aktivoinneissa. Lisäksi keskimääräinen sitoutuminen kasvaa noin 10%:llä toisessa kampanjassa, ja asiakkaiden pyytämien muutosten määrä myös vähenee (20%:stä ensimmäisessä aktivoinnissa 17%:hen toisessa). Prosessin tuntemus, brändin ymmärtäminen ja sisällön tyylin hienosäätö selittävät tätä suorituskyvyn nousua. 

Väärään aikaan lähettäminen heikentää suorituskykyä jopa 30%:llä

Vaikka yli puolet kaikesta sisällöstä julkaistaan klo 20.00–23.00, katselukertojen huippu saavutetaan klo 12.00–15.00, ja tänä aikana julkaistujen julkaisujen mediaanikatselukertojen kasvu on jopa +30%. Tämä luku on vieläkin vaikuttavampi, kun otetaan huomioon, että klo 13.00 julkaistut Instagram-julkaisut tuottavat keskimäärin 2 791 katselukertaa verrattuna klo 20.00 julkaistujen julkaisujen 1 925 katselukertaan – ero tavoittavuuden tehokkuudessa on 45%. Tämä yksinkertainen ajan muutos voi tuottaa miljoonia lisäkatselukertoja kampanjoille, joilla on suuri määrä sisällöntuottajia, ilman investointien kasvua.

20 000–70 000 seuraajan rajapyykki on Instagramissa tehokkain.

Sisällöntuottajat, joilla on 20 000–70 000 seuraajaa, tarjoavat Instagramissa alhaisimman katselukerran hinnan (CPV), ja heidän suorituskykynsä kaikilla tehokkuusmittareilla on erinomainen: katselukerrat seuraajaa kohden, sitoutuminen ja konversioprosentti. Silti he edustavat vain 121 TP3T:tä aktiivisesta osallistujakunnasta kampanjoissa – selvä merkki yhden tehokkaimman ryhmän vajaakäytöstä luojatalouden puitteissa. "Tämä ryhmä tarjoaa täydellisen 'suppilon keskikohdan': heillä on jo rakennettu yhteisö, mutta he reagoivat silti ikään kuin kasvaisivat. Se on optimaalinen paikka sisällöntuottajien markkinoinnille", Rapha huomauttaa. Tällä alueella keskimääräinen CPV on R$ 0,16 – 20% alle kokonaiskeskiarvon – ja sitoutumisaste on noin 12%, hieman alle kokonaiskeskiarvon (14%), mutta silti erittäin kilpailukykyinen. Vaikka kampanjoihin osallistuminen on vähäisempää, tämä ryhmä vastaa 34%:sta uudelleenpalkkaamisesta, mikä osoittaa johdonmukaisia tuloksia.

Yhdistä tuotanto ja taajuus skaalataksesi suorituskykyä tarkoituksenmukaisesti

18–24-vuotiaat sisällöntuottajat johtavat katselukertoja – jopa samankokoisten seuraajien profiilien joukossa – varsinkin jos he julkaisevat yli kolme kertaa viikossa. Tässä tapauksessa keskimääräinen kasvu on +15% katselukerroissa sisältöä kohden verrattuna profiileihin, joilla on harvempi julkaisutiheys. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vain nuoremmat sisällöntuottajat saavuttaisivat tuloksia. 25–34-vuotiailla sisällöntuottajilla (millenniaaleilla) on parhaat sitoutumisasteet, mikä viittaa syvempiin suhteisiin yleisöönsä ja laadukkaampaan vuorovaikutukseen.

BrandLoversin tiedot osoittavat, että julkaisutiheydellä on suora vaikutus: vähintään kolme kertaa viikossa julkaisevat sisällöntuottajat ylittävät keskiarvon jopa 151 pisteellä (TP3T). 25–34-vuotiailla profiileilla on, jopa maltillisemmilla absoluuttisilla katselukerroilla, enemmän todellista vuorovaikutusta, kuten kommentteja ja jakoja, julkaisua kohden. Toisin sanoen tutkimus osoittaa, että ihanteellisen sisällöntuottajan valinta ei riipu pelkästään karismasta tai estetiikasta, vaan sukupolven, julkaisutiheyden ja kampanjan tavoitteen välisestä yhteensopivuudesta. "Vaikka ikäryhmien välillä onkin tämä selkeästi määritelty vaikutusero, muuttujia, kuten ikää ja julkaisutiheyttä, hyödynnetään edelleen aliarvioidusti roolituspäätöksissä, mikä tarjoaa selkeän optimointimahdollisuuden", varoittaa Avellar.

Lyhyesti sanottuna nämä löydökset tekevät selväksi, että tiede voi – ja sen pitäisi – ohjata vaikuttajamarkkinointistrategioita. Loppujen lopuksi hyvin sovellettu data tekee kampanjoista tarkempia, investoinneista tehokkaampia ja tuloksista ennustettavampia. "Näiden oivallusten avulla vapautamme sisällöntuottajat improvisaatiosta ja autamme brändejä rakentamaan relevantteja, strategisempia ja ennustettavampia kampanjoita. Tämä on ohjelmallisen vaikuttajamedian toteutuminen, joka on muotoutumassa", Rapha päättää.

Setenta e cinco por cento dos novos conteúdos de analytics serão contextualizados para aplicações inteligentes por meio de Generatiivinen tekoäly (GenAI) até 2027, permitindo uma conexão combinável entre insights e ações, de acordo com o Gartner, Inc.

“Estamos passando de uma era em que as ferramentas de análiseajudavam profissionais de negócios a tomar decisões, para um futuro em que analytics impulsionado por GenAI se tornará perceptivo e adaptativo. Isso possibilitará decisões dinâmicas e autônomas que têm o potencial de transformar software corporativo e de consumo, processos de negócios e modelos operacionais”, diz Georgia O’Callaghan, Diretora Analista do Gartner.

Uma pesquisa do Gartner com 403 líderes de analytics ou Inteligência Artificial (IA), realizada entre outubro e dezembro de 2024, revelou que mais de 50% relatam que suas empresas usam ferramentas de IA para oivalluksia automatizados e consultas em linguagem natural (Geração de Linguagem Natural – NLG) para analytics ou desenvolvimento de Inteligência Artificial. Mesmo com esses recursos, a natureza estática do analytics atual muitas vezes não consegue entregar resultados verdadeiramente dinâmicos e automatizados.

O Gartner prevê que os recursos de augmented analytics evoluirão para plataformas de analytics autônomas até 2027, que gerenciarão e executarão totalmente 20% dos processos de negócios. O futuro perceptivo do analytics proporcionará benefícios por ser proativo, colaborativo, conectado, contextual e contínuo.

Analytics perceptivo impulsionado por IA

“O analytics perceptivo usará agentes de IA e outras tecnologias impulsionadas pela GenAI para monitorar continuamente as condições em evolução e perceber o ambiente-alvo, como mudanças no mercado e no comportamento do cliente ou interrupções na cadeia de suprimentos”, diz O’Callaghan.

“A orientação e a análise podem então ser ajustadas de forma autônoma em resposta, criando uma infraestrutura analítica mais resiliente e responsiva. À medida que esses recursos surgem e são adotados pelas empresas, seu potencial para remodelar as operações de negócios e impulsionar o crescimento só tende a se expandir.”

Risco abrangente do analytics perceptivo

De acordo com a pesquisa do Gartner, o risco abrangente que se aplica ao analytics perceptivo é a dependência excessiva de ações autônomas sem validação suficiente, o que pode resultar em consequências negativas não intencionais, danos à reputação e escrutínio regulatório.

O risco de “desvio de agente” é uma preocupação séria, em que as percepções e ações de um sistema se desviam gradualmente dos resultados desejados devido à evolução dos dados ou a interações imprevistas. O Gartner afirma que os agentes guardiões estão surgindo para lidar com esse problema inerente aos sistemas de IA. Esses agentes monitoram e aplicam especificamente políticas e regras para garantir que os sistemas operem dentro de um conjunto de barreiras de proteção”.

“A criação de agentes guardiões precisará ser um ponto focal importante das novas iniciativas de governança para os líderes de Data & Analytics (D&A), à medida que o analytics agêntico e perceptivo se tornarem a forma padrão de fornecimento de oivalluksia em todas as plataformas”, complementa O’Callaghan.

Temas como esse e outros que exploram o cenário em evolução de riscos e estratégias, além de oivalluksia práticos ​​sobre como lidar com os desafios de ambientes cibernéticos cada vez mais complexos serão destaque na Conferência Gartner Segurança & Gestão de Risco, que será realizada nos dias 05 e 06 de agosto, em São Paulo. Mais informações estão disponíveis em: https://www.gartner.com/pt-br/conferences/la/security-risk-management-brazil     

Os clientes do Gartner podem ler mais em “Perception is the New Superpower for the Future of Analytics and BI”. Informações adicionais estão disponíveis no webinar gratuito do Gartner “The Gartner Top Data & Analytics Predictions for 2025Ecuador.

Dados da Equifax BoaVista apontam aumento de 7,34% nas tentativas de fraude em maio de 2025, em comparação a abril do mesmo ano. No período, foi registrada estabilidade no ticket médio das tentativas de fraude, que foi de R$1.788 e do índice de fraude (4%), valor que representa proporção de casos de fraude com o volume total de transações realizadas.

Segundo o estudo, os valores acompanharam o aumento do volume de suspeitas e casos de fraude. Houve crescimento de 6,8% no valor dos pedidos analisados sob suspeita; 8% nos pedidos aprovados após análise; e 2% no valor das tentativas de fraude bloqueadas.

A Equifax BoaVista indica, ainda, que também houve aumento dos casos aprovados em 7,56% e, em ritmo menor, o bloqueio de transações fraudulentas (2%). O ticket médio do volume total de suspeitas de fraude foi de R$460,46 e das compras aprovadas após análise de R$407,82

Outro dado da pesquisa se refere aos dias da semana com mais registros de fraudes: quinta-feira (16,3%) e sexta-feira (17%). Enquanto o domingo teve o menor índice (10,7%). 

Segundo Rogério Signorini, Vice-presidente de Produtos e Pré-vendas da Equifax BoaVista, “as informações revelam que os fraudadores buscam imitar os padrões de consumo diários, porém focam em transações de alto valor, onde o impacto financeiro por item é maior para o e-commerce. Por essa razão, enfatizamos a relevância de táticas e ferramentas antifraude para diminuir os riscos operacionais.”

Um estudo inédito realizado pela GH Brandtech mostra que o ChatGPT já atua como um canal ativo de aquisição no varejo brasileiro. Entre janeiro e maio de 2025, foram identificadas sessões vindas diretamente do endereço chatgpt.com que resultaram não apenas em visitas, mas em ações-chave do funil de conversão – como visualizações de produto, adição ao carrinho e compras.

Em um universo de cerca de 10 milhões de acessos por mês a canais de vendas de 12 empresas aceleradas pela GH, 0,09% teve origem no ChatGPT. Embora o percentual pareça pequeno, é uma mudança de paradigma – nas últimas duas décadas, sites de busca e redes sociais responderam por virtualmente todos os encaminhamentos. O impacto financeiro dos acessos via GPT surpreende: em alguns casos, o canal respondeu por uma parcela relevante da receita mensal.

A análise contemplou negócios de diferentes segmentos – incluindo bancos digitais, moda, turismo e software B2B – e revelou três tendências principais:

• Diversidade de setores impactados: tanto grandes marcas quanto empresas de nicho observaram tráfego qualificado e geração de receita oriunda do ChatGPT.
• Engajamento e conversões reais: em média, cada empresa identificou centenas de sessões advindas do chat, com desdobramentos em dezenas a centenas de eventos relevantes por marca. Em algumas delas, essas interações resultaram em centenas de conversões.
• Receita significativa: mesmo com volume moderado de acessos, empresas com ticket médio mais elevado viram no ChatGPT um canal de alta eficiência comercial.

Os dados indicam um ponto de inflexão na forma como consumidores descobrem e acessam marcas online. Diferentemente dos motores de busca tradicionais, o ChatGPT permite jornadas mais diretas, que podem começar com uma dúvida simples e terminar em uma decisão de compra – tudo dentro da mesma interface.

“Estamos vendo o início de uma mudança silenciosa no comportamento de compra. A IA deixou de ser apenas um canal de informação e passou a influenciar – e concluir – decisões de consumo”, afirma Joabel Luis Kasper é Growth Marketing Officer (GMO) da GH Brandtech.

Para as empresas, o movimento exige uma reavaliação das estratégias de presença digital. O estudo recomenda que as marcas comecem a adaptar seus catálogos para leitura por IA, integrem APIs capazes de fornecer dados atualizados em tempo real e desenvolvam sistemas de atribuição para jornadas iniciadas em plataformas conversacionais.

“A lógica de SEO precisa ser expandida. As marcas que entenderem cedo como conversar com esses novos sistemas terão vantagem competitiva nos próximos ciclos de compra”, completa Joabel.

A GH Brandtech é uma consultoria de marca e aceleração de crescimento que já conduziu mais de 1.600 projetos em 15 países, conectando estratégia, branding e tecnologia para scale-ups e grandes empresas.