Kyberturvallisuuden tulevaisuus tulee olemaan proaktiivisuutta ja uhkien ennakointia, ei vain niiden reagoimista. Uusien vaarojen ilmaantuessa päivittäin, kyse ei ole vain tietojen suojaamisesta, vaan koko liiketoiminnan selviytymisestä. Tämä on dataRainin kyberturvallisuusasiantuntija Leonardo Baiardin johtopäätös, joka osoittaa kolme päätrendiä kyberturvallisuudessa vuodelle 2025: tekoälyn integrointi, pilvipalveluiden turvallisuus ja kyberturvallisuus hyödykkeenä.
Asiantuntijan mukaan nämä ovat vain muutamia näkökulmia nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Yritykset, jotka ennakoivat näitä trendejä, ovat paremmassa asemassa kohtaamaan tulevaisuuden haasteet, sillä vuosi 2025 tulee olemaan suurten muutosten vuosi, ja kyberturvallisuuden on oltava minkä tahansa organisaation prioriteettien ytimessä, joka haluaa selviytyä digitaalisessa ympäristössä.
Baiardin viesti on selvä: suojautuminen digitaalisessa maailmassa on käynyt yhä monimutkaisemmaksi, ja yritykset, jotka eivät pysy trendien mukana, ovat vaarassa jäädä jälkeen. Elämme jo kyllästyneiden keskustelujen evoluutiota vuodelta 2024, jotka nyt saavat uuden syvyyden ja vaativat yrityksiltä aktiivisempaa asennetta.
IA-integraatio
Tekoäly ei ole enää kaukainen lupaus, vaan yhä enemmän osa kyberturvallisuusratkaisuja. Baiardin mukaan suuri harppaus vuonna 2025 on siirtyminen reaktiivisesta mallista ennaltaehkäisevään malliin. Kyberhyökkäysten tunnistaminen ja niihin reagointi eivät riitä enää. Nykyiset kyberhyökkäykset ovat yhä kehittyneempiä. On olemassa paljon nollapäivähaavoittuvuuksia – sellaisia, joita ei havaittaisi "suojatussa" järjestelmässä – jotka odottavat löytämistään ja aiheuttavat suuria häiriöitä. Siksi vastaajien työkalupakki täytyy myös olla tehokkaampi, ja tekoälyn integrointi auttaa siinä paljon.
Esimerkki käytännössä on tekoälyn integrointi palomuureihin, jotka nykyään mahdollistavat automaattiset optimoinnit luonnollisen kielen perusteella sekä ehdotuksia uusista turvallisuussäännöistä, jotka perustuvat itse työkalun tuottamiin lokitietoihin. Baiardi korostaa, että koneoppimisen integrointi turvallisuusratkaisuihin voi tunnistaa poikkeavuuksia ja "nollapäivän" hyökkäyksiä, jotka tunnetaan tuhoisina ja ennalta arvaamattomina. "Nämä hyökkäykset ovat yleensä hiljaisia, ja riippuen takana olevasta ryhmästä, toteutustapa voi vaihdella, kuten kiristys, kyber-sota, teollisuusvakoilu tai jopa valtioiden välinen konflikti. Vuoden 2021 ja 2024 välillä meillä oli käytännössä miljoonia tapauksia, joissa vahinko on peruuttamatonta. Työkaluilla, jotka sisältävät tekoälyä, nykyään on mahdollista saada parempi mahdollisuus lieventää uhkaa ennen kuin pahin tapahtuu", selittää.
Pilvipalveluiden turvallisuus
Julkisen pilven ja SaaS-ratkaisujen (ohjelmisto palveluna) yleistyminen vaatii sopeutumista kyberturvallisuusstrategiaan. Jopa yritykset, jotka eivät käytä suoraan julkisen pilvi-infrastruktuurin palveluita, ovat jollain tavalla riippuvaisia siihen perustuvista ohjelmistoista. Tällainen tilanne avaa mahdollisuuden hyökkäykseen nimeltä "Supply-chain attack" (toimitusketjuhyökkäys), jossa turvallisuus ulkoistetaan lopulta, koska se riippuu täysin SaaS-palveluntarjoajasta. Siksi pilvi tarjoaa paitsi kiistattomia etuja myös merkittäviä haasteita, kuten lisäturvakerrosten tarve ja uusien hallintastrategioiden omaksuminen.
Baiardi korostaa, että näiden ympäristöjen suojeleminen tulisi olla jokaisen digitaalista toimintaa harjoittavan yrityksen etusijalla. "Pilvipohjaisten sovellusturvaratkaisujen (CNAPP) käyttöönotto on jo ollut ja tulee edelleen olemaan keskeistä monipilviympäristöjen turvallisuuden varmistamiseksi", hän sanoo. Tarve jatkuvaan valvontaan ja turvallisuusprosessien automaatioon on vieläkin kriittisempää pienemmille tai vähemmän erikoistuneille tiimeille. Ei ole enää mahdollista sivuuttaa tätä suuntausta. Pilvi on tullut jäädäkseen, mutta on osattava suojata sitä asianmukaisesti.
Kyberturvallisuus hyödykkeenä
Toinen trendi, joka tulee vahvistumaan vuonna 2025, on kyberturvallisuuden näkeminen hyödykkeenä. Tämä tarkoittaa, että monille yrityksille kyberturvallisuuden hallitut palvelut ovat muodostuneet standardituotteiksi, joita tarjotaan samankaltaisten vaihtoehtojen katalogeissa, kuten esimerkiksi SOC:n (Security Operations Center) tarjonta. Näemme yhä kilpailukykyisempää markkinaa, jossa tarjousten välinen ero on minimaalinen. Mahdollisesti tulemme näkemään tilanteita, joissa valintaan vaikuttaa usein hinta eikä välttämättä palveluiden laajuus. Näemme, että markkinoilla on pula pätevistä ammattilaisista, ja meidän on investoitava tiimien koulutukseen. Tarvitsemme myös erottuvia tarjouksia innovatiivisuutensa ja tehokkuutensa vuoksi.
Asiantuntija varoittaa, että turvallisuuspalveluiden toimittajien valinnassa on oltava varovainen ja osoittaa riskejä, jotka liittyvät räätälöimättömien ratkaisujen valitsemiseen. Halvin ratkaisun valitseminen saattaa vaikuttaa houkuttelevalta, mutta se ei välttämättä takaa riittävää suojaa. Jokainen yritys tarvitsee arvioida omat erityistarpeensa ja etsiä yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat parhaan yhdistelmän hinnan ja turvallisuuden.
Lopuksi, näiden kolmen suurten trendin lisäksi Baiardi korostaa yhtä kohtaa, joka usein jätetään huomiotta: ihmisen rooli kyberturvallisuudessa. "Emme voi unohtaa, että heikoin lenkki on edelleen käyttäjä", varoittaa.
Hänelle, teknologisen kehityksen keskellä, työntekijöiden kouluttaminen ja heidän opettamisensa turvallisista käytännöistä on edelleen yksi tärkeimmistä investoinneista, joita yritykset voivat tehdä. Säännölliset koulutukset, phishing-simulaatiot ja sisäinen kyberturvallisuuskulttuurin luominen ovat välttämättömiä, hän toteaa.
