Brasilia kokee ennennäkemättömän työssä tapahtuvan mielenterveyskrisin. Sosiaaliturvaministeriön virallisten tietojen mukaan vain vuonna 2024 Kansallinen sosiaaliturvaviranomainen (INSS) sai 472 000 hakemusta mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä johtuvista poissaoloista. Ahdistus johtaa syitä, 141 414 tapausta, seuraa masennuskohtaukset (113 604).
Varoitus voimistuu uusien tietojen myötä, jotka on esittänyt Brasilian työoikeusministeriö (MPT) ja Kansainvälinen työjärjestö (ILO): mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat lisääntyneet 134 % vuosina 2022–2024. Tärkeimmät syyt ovat stressireaktiot (28,6%), ahdistuneisuus (27,4%) ja toistuva masennus (8,46%).
Lilian Gontijo, perhelääkäri ja UFMG:n Klinikoiden perhe- ja yhteisölääketieteen asiantuntija, jolla on myös geriatria ja gerontologia -koulutus ja joka toimii funktionaalisen integraation lähestymistavalla, katsoo, että nämä luvut heijastavat elämäntavan mallin romahdusta, joka perustuu ylityöskentelyyn ja yhteyden puutteeseen kehon todellisiin tarpeisiin. Elämme hypertuottavuuden kulttuurissa, jossa rajat työn ja yksityiselämän välillä hämärtyvät yhä enemmän. Ihmisen keho ei ole tehty pysymään jatkuvassa valmiustilassa, hän toteaa.
Hänen mukaansa krooninen stressi ilmenee koko kehossa: hormonaalisista ja ruoansulatusjärjestelmän muutoksista neurologisiin ja emotionaalisiin oireisiin. Jatkuvat lihaskivut, unihäiriöt, ärtyneisyys, sydämentykytykset, kognitiiviset häiriöt, heikko immuniteetti ja kuukautiskierron epäsäännöllisyydet ovat yleisiä merkkejä, mutta niitä hoidetaan usein erikseen, hän selittää. "Ongelma on, että keho huutaa useilla rintamilla samanaikaisesti."
Integraation lähestymistavassa hoito alkaa yksityiskohtaisesta kuuntelusta, anamneesistä, joka arvioi potilaan taivalta, sekä laboratoriotutkimuksista, jotka etsivät todisteita tulehduksesta, hormonaalisesta vajaatoiminnasta, kortisolin säätelyn häiriöistä ja vaikutuksesta suoliston mikrobiomiin. Stressi on biokemiallinen, emotionaalinen ja käyttäytymiseen liittyvä samanaikaisesti. Integroiva lähestymistapa sallii meidän nähdä nämä kerrokset yhdessä ja toimia ennen kuin siitä kehittyy krooninen sairaus, hän toteaa.
Tohtori Lilian korostaa, että monet potilaat huomaavat sairastuvansa stressistä vasta, kun he saavat diagnoosin jostakin vakavammasta — kuten autoimmuunisairaudesta, metabolisen oireyhtymän tai toimintakykyä heikentävästä masennuskohtauksesta. Nämä sairaudet eivät ilmesty tyhjästä. Ne rakentuvat päivä päivältä elämäntavan kautta, joka jättää huomiotta hienovaraiset merkit.
Kuinka tunnistaa merkit ennen kuin keho romahtaa?
Jatkuva ärtyneisyys, unettomuus, apatia, keskittymisvaikeudet, toistuvat kivut ja jatkuvat ruoansulatushäiriöt eivät ole vain väsymyksen merkkejä — ne ovat fysiologisia varoitusmerkkejä siitä, että keho on ylikuormitettu. Monet ihmiset pitävät normaaliina olla väsynyt tai nukkua huonosti, mutta nämä oireet ovat jäänne ikkunan päällä. Keho yrittää ilmoittaa, että jokin on epätasapainossa, selittää tohtori. Lilian. Tunne "kiireinen mieli", työtehon lasku, heikentynyt vastustuskyky, korkea verenpaine ja hormonaaliset muutokset ansaitsevat myös huomiota, erityisesti kun ne toistuvat usein.
Lääkärin mukaan, kun potilas hakee apua vielä ensimmäisissä oireissa, palautumisen mahdollisuudet ovat paljon suuremmat. Toiminnallisen integraalisen lääketieteen avulla voimme puuttua ennen kuin tämä ylikuormitus kehittyy vakavammiksi sairauksiksi. Krooninen stressi on hiljainen, mutta syvästi häiritsevä. Tunnistaa merkit ja toimia tietoisuudella on hoivan teko — ja usein elämänmuutoksen alku.
