AloitaArtikkelitESG taloudellista suojelupoliittista työkaluna

ESG taloudellista suojelupoliittista työkaluna

ESG-kriteerit (ympäristö, sosiaali ja hallintotapa) ovat saaneet maailmanlaajuista huomiota kestävien ja yhteiskuntavastuullisten yrityskäytäntöjen ohjeistuksina. Huolimatta sen kiistattomasta merkityksestä kestävän tulevaisuuden edistämisessä, keskustelu siitä, miten näitä kriteerejä voidaan käyttää protektionististen toimien oikeuttamiseen maiden tai talousblokkien taholta, kasvaa.

ESG muodostui joukosta standardeja, jotka on tarkoitettu arvioimaan yritystoimintaa kestävän ja eettisen näkökulman kautta. Yritykset, jotka omaksuvat ESG-käytännöt, sitoutuvat minimoimaan ympäristövaikutuksia, edistämään sosiaalista tasa-arvoa ja ylläpitämään läpinäkyvää hallintoa. Näitä kriteereitä on laajasti sovellettu sijoittajien, hallitusten ja rahoituslaitosten toimesta pitkän aikavälin riskien ja suorituskyvyn arviointiperusteina.

Kuitenkin, kun ESG-standardit vakiintuvat, herää huolia niiden epätasaisesta soveltamisesta maiden välillä, erityisesti kehittyneiden ja kehittyvissä talouksissa. Epäyhtenäisyys kriteereissä voi luoda piilossa olevia kaupparajoituksia, mikä aiheuttaa kilpailuetua heikentävän epäsuoran kilpailuedun yrityksille maissa, joissa on suurempi kyky sopeutua ESG-vaatimuksiin.

Jotta saadaan käsitys, Maailman kauppajärjestön (WTO) raportti paljasti, että G20-maiden protektionististen toimien kasvu on lisääntynyt. Tänä vuonna voimassa olevien tuontirajoitusten alaisena olevan kaupan arvo oli arvioitu noin 2 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 9,4 % maailmanlaajuisista tuonnista. Lisäksi rajoitukset kattivat vuoden aikana arvion mukaan 230,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta tavaraviennistä, mikä vastaa 0,9 % maailman viennistä.

Maat voivat käyttää ESG:n ympäristöperusteisia kriteereitä oikeuttaakseen kaupparajoituksia, kuten tariffit ja tuontirajoitukset, vedoten ympäristönsuojeluun. Äskettäinen esimerkki oli Carrefourin konsernin tapaus, joka väitti ympäristösyitä estääkseen Mercosulin lihansyötön tuonnin Ranskan supermarketteihinsa. Ympäristöperusteiden käyttö voi olla ollut tekosyy suuremmille taloudellisille ongelmille Ranskassa, erityisesti paikallisten viljelijöiden osalta, jotka tarvitsevat paljon tukia pitääkseen liiketoimintansa käynnissä. Joten, jää avoimeksi: onko kyse ympäristöasiasta vai taloudellisesta protektionismista?

Kehittyvät maat kohtaavat usein vaikeuksia täyttää kehittyneempien talouksien asettamia ESG-standardeja (ei tarkoita, että nämä kriteerit eivät olisi olennaisia ihmiskunnalle). Tämä voi rajoittaa pääsyä globaaleille markkinoille, jos nämä maat eivät tee tarvittavia investointeja täyttääkseen vaaditut ympäristövaatimukset. ESG-kysymysten nostaminen korkealle tasolle on erittäin tärkeää, ja kehittyvien maiden tulisi ottaa tämä vakavasti.

Samaan aikaan ympäristöperusteisten kriteerien käyttöä kaupankäynnin estämiseksi käytetään taloudellisena ja poliittisena välineenä paikallisen tuotannon suojelemiseksi, erityisesti silloin, kun se ei pysty elättämään itseään, vaan riippuu suurista tukiaisista selviytyäkseen. Se näyttää olevan keinotekoinen ja epäterveellinen ympäristö kehittyneiden maiden taloudellisissa sektoreissa. Lisäksi, jos ESG-kriteerejä pidetään protektionismin välineinä, niiden legitimiteettiä voidaan kyseenalaistaa. Tämä voi vielä enemmän lannistaa pitkäaikaisten kestävien käytäntöjen omaksumista.

Välttääksesi ESG:n väärinkäytön protektionistisena työkaluna, on tärkeää kehittää harmonisoituja globaaleja standardeja. Kuten Maailman kauppajärjestö ja Kansainvälinen integroitujen raportointineuvosto, voivat näytellä keskeistä roolia luotaessa yleismaailmallisia kriteereitä, jotka ottavat huomioon eri maiden taloudelliset todellisuudet.

Vaikka ESG-kriteerit edustavat merkittävää edistystä kohti kestävämpää ja vastuullisempaa kehitystä (tai paremminkin planeetan selviytymistä), niiden käyttö suojatoimenpiteenä sisältää riskejä globaalille kaupalle ja ESG-käytäntöjen uskottavuudelle. Kun käsitellään näitä haasteita yhtenäisten globaalien standardien ja kansainvälisten keskustelujen edistämisen kautta, on mahdollista lieventää negatiivisia vaikutuksia ja varmistaa, että ESG jatkaa positiivisena voimana planeetan tulevaisuudelle.

Patricia Punder
Patricia Punderhttps://www.punder.adv.br/
Patricia Punder, asianajaja ja compliance-johtaja, jolla on kansainvälistä kokemusta. Compliance-opettaja USFSCAR:n ja LEC:n (Legal Ethics and Compliance) jälkimba-opiskelussa (SP). Yksi "Compliance-oppaan" kirjoittajista, jonka LEC julkaisi vuonna 2019, sekä Compliance – lisäksi vuoden 2020 opas. Vankka kokemus Brasiliasta ja Latinalaisesta Amerikasta Patricia on asiantuntija hallintopolitiikkojen ja vaatimustenmukaisuuden ohjelmien, LGPD:n, ESG:n, koulutusten toteuttamisessa; strategisessa riskien arvioinnissa ja hallinnassa, yrityskriisien johtamisessa sekä tutkimuksissa, jotka liittyvät DOJ:hon (Department of Justice), SEC:iin (Securities and Exchange Commission), AGU:hun, CADEen ja TCU:hun (Brasilia). www.punder.adv.br
LIITTYVÄT ARTIKKELI

VIIMEAIKAINEN

SUOSITTUIN

[elfsight_cookie_consent id="1"]