Perinteisen liikenteenvalvontamallin ylläpitäminen, joka perustuu pakettianalyysiin, poikkeavuuksien havaitsemiseen ja rajojen tarkastukseen, on arvokkaan IT-tiimin ajan tuhlausta. Tämä johtuu siitä, että yhä enemmän kehitetään edistyneitä tekniikoita, joilla vältetään klassisten järjestelmien havaitseminen, hyödyntämällä haavoittuvuuksia, jotka pysyvät näkymättöminä pelkästään verkkoliikenteeseen perustuville tietoturvatyökaluille.
Itse asiassa 72 % vastaajista Maailman talousfoorumin vuonna 2025 tekemässä maailmanlaajuisessa kyselyssä raportoi organisaatioiden kyberriskien kasvusta, mikä heijastaa sitä, miten uhat kehittyvät kiertääkseen perinteiset puolustuskeinot. Lisäksi tiedostottomat hyökkäykset 10 kertaa todennäköisemmin kuin perinteiset tiedostopohjaiset haittaohjelmahyökkäykset.
Kyberrikolliset eivät enää toimi yrityksen ja erehdyksen kautta. Nykyään he toimivat tarkasti eivätkä jätä jälkiä. He hyödyntävät laajasti tiedostottomia hyökkäyksiä, hyödyntävät laillisia järjestelmätyökaluja, kuten PowerShelliä ja WMI:tä, suorittaakseen haitallisia komentoja herättämättä epäilyksiä ja liikkuvat verkossa sivusuunnassa hiljaa, ikään kuin he jo kuuluisivat ympäristöön.
Tämän tyyppinen hyökkäys on tarkoituksella suunniteltu näyttämään lailliselta; liikenne ei herätä epäilyksiä, työkalut eivät ole tuntemattomia, ja tapahtumat eivät noudata yleisiä uhkakuvioita. Tässä skenaariossa Maailman talousfoorumin vuoden 2025 raportin mukaan 66 % organisaatioista uskoo , että tekoälyllä on merkittävin vaikutus kyberturvallisuuteen sekä puolustuksen että hyökkäysten osalta, mikä heijastaa paradigman muutosta.
Perinteiset ratkaisut, kuten palomuurit, tunkeutumisen havaitsemisjärjestelmät ja yksinkertaiset korrelaatiojärjestelmät, eivät tarjoa tarvittavaa suojaa, varsinkin kun 47 % organisaatioista mainitsee generatiivisen tekoälyn mahdollistamat haitalliset edistysaskeleet suurimpana huolenaiheenaan. Lisäksi 54 % suurista organisaatioista mainitsee toimitusketjun haavoittuvuudet suurimpana esteenä kyberuhkien sietokyvylle, mikä vaikeuttaa haastetta entisestään.
Tarkan näkyvyyden rooli
Tässä skenaariossa tarkka näkyvyys nousee tehokkaan kyberturvallisuusstrategian perusvaatimukseksi. Se viittaa kykyyn tarkkailla yksityiskohtaisesti päätepisteiden, käyttäjien, prosessien, sisäisten virtojen ja järjestelmien välisten toimintojen toimintaa kontekstuaalisesti ja jatkuvasti.
Tämä lähestymistapa vaatii kehittyneempien teknologioiden, kuten EDR:n (Endpoint Detection and Response), XDR:n (Extended Detection and Response) ja NDR:n (Network Detection and Response), käyttöä. Nämä työkalut keräävät telemetriaa eri tasoilla verkosta päätepisteeseen ja käyttävät käyttäytymisanalyysiä, tekoälyä ja tapahtumakorrelaatiota havaitakseen uhkia, jotka jäisivät huomaamatta vain liikennemäärän perusteella seuratuissa ympäristöissä.
Näkymättömyyttä hyödyntävät tekniikat
Yleisimpiä hiiviskelyhyökkäyksissä käytettyjä taktiikoita ovat:
- DNS-tunnelointi, datan kapselointi näennäisesti normaaleihin DNS-kyselyihin;
- Digitaalinen steganografia, haitallisten komentojen piilottaminen kuva-, ääni- tai videotiedostoihin;
- Salatut komento- ja ohjauskanavat (C2) tarjoavat turvallisen tiedonsiirron haittaohjelmien ja niiden ohjainten välillä, mikä vaikeuttaa niiden sieppaamista.
- Nämä tekniikat eivät ainoastaan ohita perinteisiä järjestelmiä, vaan hyödyntävät myös tietoturvakerrosten välisten korrelaatioiden puutteita. Liikenne saattaa vaikuttaa puhtaalta, mutta todellinen toiminta on piilossa laillisten toimintojen tai salattujen mallien takana.
Älykäs ja kontekstuaalinen valvonta
Tämän tyyppisen uhan käsittelemiseksi on olennaista, että analyysi menee murtumisindikaattoreita (IoC) pidemmälle ja alkaa tarkastella käyttäytymisindikaattoreita (IoB). Tämä tarkoittaa paitsi sen seuraamista, "mitä" on käytetty tai lähetetty, myös sen, "miten", "milloin", "kenen toimesta" ja "missä kontekstissa" tietty toiminto tapahtui.
Lisäksi eri tietolähteiden, kuten todennuslokien, komentojen suoritusten, sivuttaisliikkeiden ja API-kutsujen, integrointi mahdollistaa hienovaraisten poikkeamien havaitsemisen ja nopeamman ja tarkemman reagoinnin tapahtumiin.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Kyberhyökkäysten yhä monimutkaisemmat versiot vaativat digitaalisen puolustuksen käytäntöjen kiireellistä uudelleenarviointia. Liikenteen seuranta on edelleen välttämätöntä, mutta se ei voi enää olla ainoa suojan pilari. Yksityiskohtainen näkyvyys jatkuvalla, kontekstuaalisella ja korreloidulla analyysillä on olennainen osa näkymätönten uhkien havaitsemista ja lieventämistä.
Edistyneeseen havaitsemisteknologiaan ja strategioihin investoiminen, jotka ottavat huomioon järjestelmien todellisen käyttäytymisen, on nykyään ainoa tehokas tapa kohdata vastustajia, jotka osaavat piiloutua näkymättömiin.
